Sijoittaja, älä tuijota liikaa osinkoa

Share on facebook
Share on google
Share on twitter
Share on linkedin

Kesällä 2014 päätin ottaa strategiakseni osingonkasvattajien metsästämisen. Salkkuuni oli jo valikoitunut syksyllä 2013 Coca-Cola Company, joka sopi strategiaan. Pidän edelleen osinkojen kilahtamisesta tilille. Kukapa nyt ei haluaisi saada käteistä rahaa tililleen säännöllisesti tekemättä yhtään työtä rahan eteen? Nykyisin osingolla ei kuitenkaan ole mitään merkitystä valitessani uusia yhtiöitä tai lisätessäni uutta pääomaa vanhoihin yhtiövalintoihin. Yritän tässä tekstissä pohtia syitä, jotka johtivat osingon täydelliseen eliminointiin sijoituskriteerinä.

Osinkosijoittaja rajaa yhtiövalintansa vain osinkoa maksaviin yhtiöihin

Tämä on aika itsestään selvä asia. Jos olet osinkosijoittaja, hylkäät saman tien yhtiön, joka ei maksa osinkoa. Maailmalta löytyy kuitenkin lukuisia yhtiöitä, jotka eivät maksa osinkoa mutta ovat laadultaan aivan timanttia. Haluaisitko saada Warren Buffettin, maailman menestyneimmän sijoittajan, tekemään sijoituspäätöksesi puolestasi? Osinkosijoittajalle se ei tällä hetkellä vain käy, sillä Berkshire Hathaway ei maksa tällä hetkellä osinkoa. Kiinnostaisiko Alphabet (Google) sijoituskohteena? Ei osinkoa. Toisin sanoen, osinkosijoittaja jättää pöydälle varteenotettavia mahdollisuuksia osingonjakopolitiikan puuttuessa.

Sijoituspäätöstä tehdessä tuijotetaan liikaa osinkoprosenttiin

Korkea osinkotuotto tuntuu olevan asia, joka vetää sijoittajia puoleensa vuodesta toiseen. Mielestäni pitkäjänteisen sijoittajan tulisi sijoituspäätöstä tehdessä miettiä aivan muita asioita kuin osinkotuottoa, eikä korkea osinkotuotto ole hyvän sijoituksen tae. Usein fokuksessa on myös juuri kuluvan kevään osinkonäkymä ja pidemmän aikavälin analysointi unohdetaan.

Korkea osinkotuotto saattaa joissain tapauksissa kertoa siitä, ettei yhtiö näe mahdollisuuksia investoida kasvuun, jolloin lähes kaikki yhtiön voitosta jaetaan osinkoina yhtiön osakkeenomistajille. Jos kasvuun ei investoida, on osinkoakin vaikea tulevaisuudessa kasvattaa.

Joskus korkea osinkotuotto on ansa, johon sijoittaja pinnallisen analyysin jälkeen lankeaa. Jos yhtiö on niin suurissa ongelmissa, että se joutuu leikkaamaan osinkoaan, ei mennyt korkea osinkotuotto enää lämmitä.

Pitkä osingonkorotusputki kertoo yhtiön historiallisesta kannattavuudesta, ei tulevasta

Osinkoaristokraatit eli joskus jopa yli 50-vuotta osinkoaan joka vuosi korottaneet yhtiöt ovat peruutuspeiliin katsottuna olleet aivan erinomaisia sijoituksia. Monet näistä yhtiöistä ovat kuitenkin jo todella kypsässä vaiheessa ja saattavat kamppailla vähäisen kasvun ja kasvavan velkalastin kanssa. Maailmakin muuttuu yhä kiihtyvällä tahdilla. Joskus edes loistavat brändit eivät enää riitä muuttuvien tottumusten edessä, kuten kävi Kraft-Heinzin tapauksessa hiljattain. (Kraft-Heinz ei ole osinkoaristokraatti, mutta toimikoon tässä esimerkkinä brändien hiipumisesta.) Emme ainakaan vielä ole nähneet osinkoaristokraattien joutuvan leikkaamaan osinkoaan, mutta mielestäni tämä ei tarkoita aristokraattien olevan kuolemattomia. Vähäinen kasvu tekee osingonkorottamisesta hankalaa.

Mielestäni sijoittajan tulisi poistaa pitkän osingonkorotusputken pitäminen yhtenä sijoituskriteerinä, sillä se kertoo menneisyydestä, ei siitä minne yhtiö on menossa.

Osinkoperusteista arvonmääritystä tehdessä ”viivoitinanalyysi” saattaa pettää sijoittajan

Yhtiön arvo on mahdollista määrittää osingon, tulevan osingonkasvun ja sijoittajan tuottovaatimuksen avulla. Osingonkasvu tulevaisuudessa on kuitenkin melkoinen kysymysmerkki. Usein tulevaa kasvua voidaan lähteä haarukoimaan laskemalla ensin yhtiön historiallinen liikevaihdon ja tuloksen kasvu ja siitä konservatiivisesti arvioimalla tulevaisuutta. Tällaisessa ”viivoitinanalyysissä” saatetaan kuitenkin mennä helposti metsään ja arvioida tulevat kassavirrat liian optimistisesti.

Arvonmääritystä kannattaa kuitenkin harjoitella ja ymmärtää kuinka se tehdään. Margin of Safetyä eli turvamarginaalia kannattaa käyttää ja aina olla arvioissaan konservatiivinen. Omaa arvonmääritystä tulisi myös verrata ammattilaisten tekemiin arvonmäärityksiin ja arvioida niiden perusteella omaa määritystä kriittisesti.

Osinkosijoittaja maksaa jatkuvasti veroja

Verot ja kuolema ovat ne kaksi varmaa asiaa maailmassa. Osinkosijoittajakin joutuu jatkuvasti maksamaan veroa osingoistaan, jolloin korkoa korolle ilmiö ei pääse täysimääräisesti vaikuttamaan sijoittajan puolesta. Rahastoihin sijoittavalla taas on etu, valitessaan kasvuosuuden. Verolle joutuu rahastosijoittajakin lopulta mutta ainakin korkoa korolle pääsee pitkän vuosien mittaisen sijoituksen aikana vaikuttamaan täysimääräisesti.

Tällä hetkellä näyttäisi, että osakesäästötili toteutuu, jolloin osinkoja tilin sisällä ei veroteta. Tämä onkin loistava asia osinkosijoittajille. 50 000 € katto talletuksille on kenties turhan matala mutta osingot voi sijoittaa uudelleen tilin sisällä. Jos sijoittaja on saanut kasaan täydet 50 000€ voisi sen ajatella tuottavan salkun osinkotuotosta riippuen 1000 – 2500 € osinkoja vuodessa. Niitä kelpaa sitten uudelleensijoittaa verotta.

Lopuksi

En ole enää osinkosijoittaja. Salkustani löytyy tällä hetkellä Berkshire Hathawaytä ja JD.comia, jotka eivät kumpikaan maksa osinkoa. Kaksi parasta sijoitustani Revenio Group ja Admicom maksavat osinkoa, mutta osingonmaksu tai maksamattomuus ei yksinkertaisesti ole enää sijoituskriteeri minulle. Sen sijaan katson mm. yhtiön liikevaihdon ja tuloksen kasvua, yhtiön kannattavuutta, yhtiön velkaisuutta, yhtiön mahdollisia kilpailuetuja ja lopulta yhtiön arvostusta pörssissä.

 

Photo by Steve Johnson on Unsplash

Tähdellä varustetut linkit sisältävät affiliate-mainontaa. Saatan saada palkkion linkin kautta tehdyistä kaupoista. Linkkien kautta tehdyt kaupat eivät maksa sinulle yhtään ylimääräistä, vaan saat yhtä hyvän tarjouksen kuin ilman affiliate-mainontaakin.

Vastaa

Close Menu