Sijoittajan sähkökemia

Kesä lämmittää ja tulevaisuus jännittää. Koronavuosien nousuhuuman tunne tuntuu olevan muisto vain. Unohtumaton seikkailu, josta pitäisi osata edetä eteenpäin. Tarjolla on vain väljähtäneeltä krapulalta tuntuvia laskuja ja hetkittäisiä tasoittavia nousuja. Ikuiselta tuntunut Vappu tuntuu nyt kostautuvan, mutta palattiinko lähinnä vanhaan.

Rikastuiko joku sattumalta tai oikea oppisesti väärin? Elämässä ja sijoittamisessa on aina mukana onnea, todennäköisyyksiä ja sattumanvaraisuutta. Jotta sijoittaja pystyisi hyötymään tehokkaammin sattumasta, tätä voi lisätä hajauttamalla ja valmistautuneisuudella.

Valmistautuneisuutta on kahdenlaista: tietämyksellistä ja virittyneisyyttä.

Sijoittajan tietämyksellisyydellä tarkoitetaan erilaisia oppineisuuden muotoja. Tämä voi olla kokemuksen kautta haalittua ymmärrystä. Sijoittaja voi hakea historiasta tuttuja elementtejä ja pyrkiä sitä kautta korjaamaan virheitään tai muistuttamaan itseään siitä, mikä toimii. Sovittaa aiemmin opittua uusiin tilanteisiin. Aina voi toki etsiytyä kerta toisensa jälkeen rintarottingilla etsimään uusia virheitä. Viisas sijoittaja pystyy myös oppimaan muilta. Tietoa on mahdollista hankkia tietoa sivistymällä tai kouluttautumalla ilman henkilökohtaista kokemusperäistä tietämyksellisyyttä.

Toinen valmistautuneisuuden muoto, josta haluan kirjoittaa sijoittamisen näkökulmasta, on virittyneisyys. Virittyneisyydellä tarkoitetaan yksilön kykyä havainnoida kehonsa sähkökemiallisia prosesseja. Suurimmalla osalla tietoisuuden tapahtumista vaikuttaisi olevan vahva kytkös aivojen sähkökemiallisiin, fyysisiin tapahtumiin.

Läpi länsimaalaisen filosofian historian on tietoisuuden ja mielenfilosofiaa pohtinut lukemattomat ihmiset. Kuinka aineelliset aivot voivat olla tietoisia, mikä on mielen ilmiö?

Ei lähdetä syventämään aihetta filosofiseen pohdintaan. Olen aina välillä keskustellut sijoittamisen filosofiasta ja keskustelukumppani on alkanut valittaa päänsärkyä. Keskitytään siis fysikaalisiin ilmiöihin.

Peliteollisuus on ollut ensimmäisiä aloja, joka on onnistunut hyötymään merkittävissä määrin ihmisen aivojen sähkökemiallisia ilmiöitä. Tätä on seurannut somealustat ja kovaa vauhtia on seuraamassa myös sijoitusmaailma. Termi tunnetaan englanninkielessä ”gamification”. Suuryritykset ovat pyrkineet luomaan keinoja, miten työelämän mielekkyyttä voitaisiin lisätä pelillistämisen keinoin.

Ihmisen toimintaa ohjaavat neljän tyyppiset onnellisuushormonit: endorfiini, dopamiini, serotoniini ja oksitosini.

Endorfiini on mielihyvähormoni, joka auttaa pitkäjänteisessä työskentelyssä ja toiminnassa. Sen avulla jaksamme jatkaa ja kestämme jopa kipuakin. Betaendorfiini on jopa 18-33 kertaa voimakkaampaa kuin morfiini. Endorfiinin erittyminen ihmisillä on yksilöllistä, mutta selkeimmin itse huomaan endorfiini aiheuttaman euforian pitkän matkan juoksun jälkeen tai avannosta noustaessa. Pelit ovat onnistuneet yleisesti ottaen heikosti tuottamaan endorfiinia, mutta nauraminen vapauttaa myös sitä. Yksi uudeksi ilmiöksi muodostunut ilmiö on ”meemikauppa”. Siinä pyritään sosiaalisen median kautta herättämään kiinnostusta osakkeisiin. Ilmiön on nimennyt yksi sen ilmeisimmistä keinoista, jossa piensijoittajat tekevät yhtiöstä ja sijoituskohteista hilpeyttä herättäviä meemejä.

Toinen onnellisuushormoni on erittäin addiktoiva hormoni, dopamiini. Dopamiinin toiminta virittyy esimerkiksi sähköpostin kilahtaessa tai rahapeliautomaatin nopeista voitoista. Keskeistä on tuottaa nopeita elähdyttäviä kokemuksia. Tätä auttaa jonkin tavoitteen saavuttaminen esimerkiksi tasaluvut tai jonkin bonuspalkinto. Sijoittamisessa nopeat, ennalta odottamattomat kurssireaktiot saattavat aiheuttaa dopamiinin erittymisen.

Kolmas hormoni on serotoniini, jota tuottaa arvokkuuden tai ylpeyden kokemukset. Varsinkin, jos arvostuksen saaminen on henkilökohtaista. Tämäkin pelillistää sijoittajaa. Erilaiset tulosluettelot ja kunniataulut tarjoilevat paremmuuden tunnetta koettavaksi. Peleissä taulujen rakenne on tarkoituksen mukainen. Aloittelevaa pelaajaa motivoi eniten, kun lähtötaso on näkyvyyden rajoissa jossain keskitasoilla, eikä pahnan pohjimmaisina. Silloin maaliviivakaan ei tunnu liian kaukaiselta. Koronavuosina aloittanutta sijoittajaa rohkaisi pitkään mukana olleita korkeampi vuosituotto. Kokeneemman sijoittajan mieltä saattaa hivellä yritysten korkeat omistusosuudet. Kukapa myös ei haluaisi olla maailman rikkain mies. Sitä titteliä ei vahingossa saada. Tunnistatko sinä sijoitusmaailman keinot tarjoilla aimo annos serotoniiniä?

Kiintymyshormoni oksitosiinin tuotannon eritys virittyy kosketuksesta ja silmiin katsomisesta. Siksi piensijoittajien informaation lähteenä tekstipohjainen maailma on nopeasti korvaantunut kuva- ja videopohjaisella materiaalilla, jossa kasvoja ja kasvojen ilmeitä käytetään paljon. Visuaaliset ärsykkeet tuottavat aivoillemme enemmän yhteenkuuluvuuden tunnetta oli keskustelukumppanimme sitten virtuaalinen tai lihaa ja verta. Visuaalinen ärsyke tarjoilee turvallisuuden kokemusta ja luottamusta. Siihen nykyajan somevaikuttaminen perustuu.

”Fight, flight or freeze fawn – taistele, pakene tai jäädy” -reaktio on psykologinen stressireaktio yllättävän vaaran hetkellä ja ensimmäinen vaihe, kun ihminen joutuu sopeutumaan uuteen epämiellyttävään tilanteeseen. Selkäytimestämme kantautuva sympaattisen hermoston viesti kehoittaa elimistömme pumppaamaan adrenaliinia ja vapauttamaan kortisolia. Muiden fyysisen valmiustilan parantamisen lisäksi reaktioon kuuluu esimerkiksi kuulon ja perifeerisen näön menetys toisin sanoen tunnelinäkö. Henkilö keskittyy selviytymään tilanteesta, eikä havainnoi ympäröivää maailmaa. Sijoittamisen maailmassa joskus karhu tai härkä pääsee yllättämään. Mitä vähemmän tilanne muistuttaa luonnossa koetun kaltaista tilannetta, sitä paremmin sijoittaja pystyy ylläpitämään toiminta- ja harkintakykyänsä. Karhu ja härkä ovat hienoja, erittäin hyödyllisiä eläimiä, kunhan pysyvät aitauksen toisella puolella ja riskien hallinta on kunnossa.

Viisas kauppamies sanoi kerran minulle, että ihminen tekee 90% ostopäätöksistään tunteella ja lopulla 10% pyrkii selittämään sitä tunnetta. Moni arvosijoittaja haastaisi tämän ajatuksen, mutta kun pilkot sijoituspäätöksiin vaikuttavia prosessejasi, löytyy kauppamiehen ajatuksesta yllättävän paljon viisautta. Sijoittaja on inhimillinen ihminen. Tunteminen ja kokeminen on tutkitusti meille lajityypillinen ilmiö ja yritykset pyrkivät hyödyntämään tätä ilmiötä. Pelillistämään meitä. Luonnollisesti.

Jotta sijoittaja pystyy lisäämään mahdollisuuksiaan hyötyä sattumasta ja lisätä valmistautuneisuuttaan, ensimmäinen askel on myöntää olevansa tunteva ja inhimillinen ihminen. Antaa lupa tuntea. Ei pidä olla suinkaan sähkökemiansa renki. Lopulta virittyneisyystilan nostaminen kulminoituu kokemuksen ja sivistyneisyyden tuoman viisauden kartuttamiseen. Tunneälyä voimme kehittää koko elämämme ajan. Se ei kuitenkaan kehittämättä kehity. Sijoittajalle oleellista on tunnistaa tilanteet, jolloin sähkökemiamme eli tunteemme johdattavat tekemään sijoituspäätöksiä, jotka eivät ole lopputuloksen kannalta tarkoituksen mukaisia. On tärkeää pyrkiä kuuntelemaan itseään ja muita sekä kriittisesti että empaattisesti.