Kimmo Matikainen, miltä vuoden 2008 finanssikriisi tuntui?

Kimmo Matikainen on sijoittaja, jolla on pitkä ura finanssialalta. Kimmo on tullut monelle sijoittajalle tutuksi Twitteristä, jossa hän vaikuttaa aktiivisesti. Haastattelin Kimmoa uran alkuajoista, sijoitustyylistä, finanssikriisistä sekä tietenkin siitä, mitä salkku tällä hetkellä sisältää.

Aloitit alalla 80-luvulla. Miten sijoitusmaailma on muuttunut niistä päivistä?

Finanssiala oli 1980-luvulla vielä varsin kehittymätön nykyiseen alan tilaan verrattuna. Ei ollut osakerahastoja tai ETF:iä, ei sähköistä kauppaa tai reaaliaikaista markkinainformaatiota. Välitys oli kallista ja kaikki toiminta vaati myös paljon manuaalista työtä jokaisessa kaupan vaiheessa. Kovapalkkaiset norsunluutornimeklarit tekivät kaupat ja osakkeiden selvitys vaati jopa lihasvoimaa. Suuri ero nykypäivään oli, että osakkeet olivat fyysisiä osakekirjoja ja arvo-osuusjärjestelmä vielä kaukainen haave. Ala työllisti paljon ja toimijoiden määrä oli kasvussa. Nyt on toisin.

Olet treidaaja, mutta voiko sijoittamistasi kutsua momentum sijoittamiseksi? Miten valikoit yhtiöitä salkkuun?

En koe olevani daytreideri vaan pikemmin sijoittaja, joka on pääsääntöisesti lähes 100% painolla longina ja pyrkii vahvaan tuottoon poimimalla vahvassa trendissä olevia yhtiöitä salkkuun. Laskuvaiheissa olen pyrkinyt reagoimaan keventämällä osakepainoa tilanteen mukaan. Olen seurannut kotimaisia yhtiöitä muutaman vuosikymmenen ja usein kohteet löytyvät sieltä. Mitään tarkkoja poimintakriteerejä en ole määritellyt.

Minkä kokoisella salkulla sijoitit heti finanssikriisin jälkeen ja paljastatko salkun koon tällä hetkellä? Paljonko salkku on tuottanut finanssikriisin jälkeen p.a. ?

Ennen finanssikriisiä salkku oli muhinut melko suureksi, muistaakseni noin 140.000 euroon. Olin ostanut omakotitalon Itä-Helsingistä paria vuotta aikaisemmin ja maksoin välirahan käteisellä, joten pääomaa oli suhteessa enemmän omassa asunnossa. Finanssikriisi oli karu kokemus. Olin juuri ennen Lehmanin konkurssia nostanut osakesalkun luottolimiitin uuteen huippuun, muistaakseni 100.000 euroon. Salkku oli jo tuolla hetkellä merkittävästi sulanut ja vieraan pääoman määrä oli omaa pääomaa suurempi. Pahimmat viikot veivät omasta pääomasta lähes 10.000 euroa päivässä ja pahimmassa pohjassa oma pääoma kävi noin 18000 eurossa. Sen pohjan jälkeen on ollut kymmenkunta lihavaa vuotta ja en edes viitsi laskea pääoman tuottoprosentteja tuosta noususta. Huikea nousu joka tapauksessa, koska jo lähtötilanteessa salkku oli äärimmilleen vivutettu ja nousun aikana lisäsin euromääräistä velkaa kuitenkin niin, että suhteellinen velka keveni. Liian varhaisessa vaiheessa tiputin euromääräistä luottolimiittiä ja viime vuosina velan osuus koko salkusta on ollut noin 10%. Oma pääoma kävi viime vuonna yli miljoonan, mutta tein kiinteistöhankinnan, joka tiputti salkun taas selvästi alle tuon hyvintoimeentulevien rajapyykin.

Miltä vuoden 2008 finanssikriisi tuntui?

Vuoden 2008 finanssikriisi tuntui pahalta. Olin tuolloin osakemeklarina ja minulla oli kuukauden kaupankäyntirajoite. Eli kun lisäsin osakkeita ennen Lehmanin konkurssia, niin minulla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin seurata tuolloin salkkuni romahdusta ilman riskienhallintaa.

Annatko vinkkisi indeksin voittamiseen?

Indeksin voittaminen ei onnistu ilman merkittäviä riskejä. Oma lääkkeeni on ollut ostaa nousevia osakkeita mielellään yllättäviin ja hyviin uutisiin. Myös sijoitettava pääoma yhteen yhtiöön on välillä noussut tasolle, jota moni ei pidä järkevänä. Vahvimmassa nousutrendissä taktiikka toimi yleensä hyvin. Mitä suurempaa epävarmuutta markkinoilla on, sitä suurempi riski on, että yhtiökohtaiset vahvistuneet fundat saatetaan sivuuttaa ja osakkeita voidaan lyödä kovaakin. Näissä tilanteissa ylisuuri positio saattaa kostautua ja näin minulle on mm. tänä vuonna muutaman kerran käynyt.

Pitäisikö piensijoittajien siivota useammin salkkuaan? Miksi?

Salkku kannattaa  käydä säännöllisesti läpi, ettei sinne vanhoista päätöksistä johtuen ole jäänyt osakkeita,  joilla ei nykyisen tiedon valossa ole luvassa vahvaa tulevaisuutta. Tarkoitan lähinnä, että tilanne on muuttunut merkittävästi negatiivisemmaksi siitä, kun ostopäätös on aikoinaan tehty. Jos sijoittaja ottaa tappion, niin samalla voi kotiuttaa vastaavan voiton ja tehdä suuremmalla pääomalla uusia päätöksiä. Jos olet hyvä ostaja, niin ei kannata kotiuttamista pelätä. Salkku on rahamassaa, jonka tulevaisuus olisi hyvä näyttää aina mahdollisimman suurelta osin positiiviselta.

Maailmantalous on hidastumaan päin ja kauppasota käynnissä, kannattaako nyt ostaa BEAR sertifikaatteja vai miten pitäisi toimia?

Itse en tee kauppaa bear-sertifikaateilla. Oma keinoni välttää köyhtyminen on myydä ja pitää käteistä ja juuri tällä hetkellä omistan myös aika suuren position fyysistä kultaa erään etf:n kautta. Syklin loppuvaiheessa nousut saattavat olla suuriakin. Sijoittajan pitää pystyä kestämään myös tilanne, että markkina ei suostu tottelemaan omaa negatiivista näkemystä. Lasku tulee todennäköisimmin silloin kun sitä vähiten odotat.

Paljastatko mitä salkussa on tällä hetkellä?

Salkussa on noin 50% käteistä, 20% kultaa, 10% Marimekko, 10% Finnair,  5% Nokia ja 5% Outokumpu. Kaksi viimeistä voi olla vaikka jo aamulla poissa salkusta.

*Aloita sijoittaminen Nordnetissä*

Lisää luettavaa:

• Sijoitusbloggari Laura Linkonevan haastattelu
• Inderesin analyytikko Atte Riikolan haastattelu
• Inderesin Verneri Pulkkisen haastattelu