Lassi Kervinen, onko 20% pitkän aikavälin tuottotavoite realistinen?

Esittelisitkö itsesi Rahasammon lukijoille. Millaista työtä teet ja miten sijoitustoimintasi sai alkunsa?

Olen 32-vuotias helsinkiläinen, jolla on työ- ja koulutustaustaa sekä turvallisuusalalta että kaupalliselta alalta. Tällä hetkellä työskentelen avainasiakaspäällikkönä viiden hengen pienyhtiössä, jonka toiminta on keskittynyt turvallisuusalalle avainhallintaratkaisujen pariin. Päätuotteemme on LokiTime Avainkuittaus ja olemme Suomessa avainhallintaratkaisujen markkinajohtaja.

Sijoitustoimintani tausta alkaa 90-luvun alkupuolelta, jolloin isäni osti minulle ja sisaruksilleni pienellä rahasummalla osakkeita. Omassa salkussani oli ainakin Vaisalaa ja Orionia sekä Nordeaa. Sain salkkuni hallinnoitavaksi muistaakseni vuonna 2005 ja huomasin, että pienehkö markkamääräinen sijoitus oli kasvanut vuosien saatossa numeroissa mitattuna vähintään vastaavan suuruiseksi euroissa. Tämä sai minut ajattelemaan, että sijoittaminenhan taitaa olla kovin järkevää puuhaa ja aika on sijoittajan paras ystävä. Samoihin aikoihin menin ensimmäistä kertaa kesätöihin ja päätin sijoittaa osan saamastani palkasta osakkeisiin. Ensin vaikutti siltä, että kaikki vaan nousee ja hyviä tuottoja tulee joka suunnalta. Sen jälkeen tulikin finanssikriisi (2007-2009) ja salkkuni arvosta pyyhkiytyi n. ⅔ pois. Noihin aikoihin sijoitustoimintani ei kuitenkaan ollut kovin aktiivista ja valikoin salkkuuni osakkeita osta ja unohda -tyyppisellä lähestymistavalla, enkä osannut murehtia laskevista kursseista. Romahdus kuitenkin säikäytti minua silloisena amatöörisijoittajana sen verran, että palasin osakeostojen pariin vasta 2012. Samalla vaihdoin osta ja unohda -tyylisestä strategiasta kohti aktiivisempaa kaupankäyntiä ja osakepoimintaa. Lisämotivaattorina osakepoimintaan toimi se, että veljeni salkkuun oli valikoitunut 90-luvun alussa mm. Nokian osaketta, joten pohdin, että voisiko jyvät erotella akanoista jo aikaisessa vaiheessa kunkin yrityksen elinkaarta. Lisäksi yhtiöihin perehtyminen ja osakepoiminta on vaan yksinkertaisesti hauskaa.

Millainen on oma sijoitusstrategiasi?

Ensimmäisiä sijoituspäätöksiä vuosina 2005-2007 tehdessäni hain osta ja unohda -tyyppisiä yhtiöitä. Vuosina 2011-2014 etsin yhtiöitä, joissa olisi paljon potentiaalia, mutta riskit olisivat rajalliset esimerkiksi vahvan taseen tai muiden fundamenttipohjaisten perusteiden takia. Onnistuin löytämään näitä melko hyvin ja asetin tavoitteekseni saavuttaa vähintään 20 % vuosituoton sijoituksilleni. Näihin aikoihin paras vuosituottoni oli muistaakseni 167 % ja jonkinasteisen vauhtisokeuden siivittämänä aloin vuosina 2015-2018 etsiä kovan potentiaalin yhtiöitä välittämättä niin riskeistä. Etsin kovan riskin sijoituskohteita myöskin pörssin ulkopuolelta ja sijoitin yhteen listaamattomaan ohjelmistoalan startupiin, joka meni konkurssiin vieden sijoittamani 4500 euroa mukanaan. Tämä tähdenlentojen etsimiseen keskittynyt strategia löi kuitenkin hieman näpeille, joten päätin ottaa askeleen taaksepäin ja keskittyä pelkän potentiaalin lisäksi myöskin riski/tuotto-suhteeseen. Yhtiön kasvupotentiaalin lisäksi pyrin miettimään yhtiön riskit läpi mahdollisimman kattavasti ja määrittelemään haarukan, josta löytyy esimerkiksi pessimistinen skenaario, neutraali skenaario sekä optimistinen skenaario. Arvonmääritykseen tarvittavan tiedon keräämiseen käytän mm. yhtiöiden tiedotteita ja ennusteita, mediatietoja, keskustelufoorumien kirjoituksia, markkinatutkimusta, analyytikkojen analyyseja, tunnuslukupohjaisia malleja ja teknistä analyysia (mm. liukuvat keskiarvot, moving averages, sekä suhteellista voimaindeksiä, relative strength index). Tärkeä rooli sijoituspäätöksissäni on myöskin keskusteluilla eri yritysten johdon ja hallituksen sekä muiden sidosryhmien ja ennen kaikkea sijoittajakollegoideni kanssa; harva tässä touhussa pärjää täysin yksin ja säännöllinen ajatustenvaihto on kovinkin arvokasta etenkin suhteellisesti suuria sijoituspäätöksiä tehdessä.

Sijoituskohteeni ovat pääosin Helsingin pörssin pieniä ja keskisuuria yhtiöitä, mutta välillä salkussani on ollut yhtiöitä mm. Ruotsin, Norjan ja Yhdysvaltain pörsseistä sekä suuria yhtiöitä. Kovan potentiaalin yhtiöiden lisäksi pyrin hyötymään erityistilanteista, kuten perusteettomista kurssipudotuksista ja muista väliaikaisista aliarvostustilanteista. Pyrin myös löytämään yhtiöitä, joilta on perustellusti syytä odottaa positiivista tulosvaroitusta (viime kuukausilta esimerkkinä mm. Exel, NoHo Partners, Honkarakenne) tai joita markkina syystä tai toisesta mielestäni arvioi perusteettoman negatiivisesti. Pyrin myöskin hyötymään mm. analysoimalla tiedotteita nopeammin kuin markkina tai analyytikot. Viimeisimpänä esimerkkinä tiedotteen analysoimisesta markkinaa nopeammin taisi olla Incapin yrityskauppauutinen, jonka päättelin positiiviseksi jo ennen merkittävää kurssinousua taikka seuraavan aamun Inderesin analyytikon tekemää tavoitehinnan nostoa. Silloin tällöin ostan myös osakkeita nousevaan trendiin esimerkiksi päivänsisäisesti ja rajoitan tappiomahdollisuutta asettamalla tiukat stop loss -rajat.

Vuosi 2019 oli hyvää aikaa sijoittajille. Miten näet vuoden 2020? Kannattaako nyt olla varovainen vai ottaa lisää riskiä? Miten vuosi 2020 on lähtenyt käyntiin omassa sijoitustoiminnassa?

Suurempi pörssiromahdus on päivä päivältä lähempänä, muttei kukaan tiedä milloin se tulee tai mikä sen aiheuttaa. Uskon, että koronavirus tulee aiheuttamaan laajempia markkinahäiriöitä, kuin mitä sijoittajat tällä hetkellä osaavat pelätä. Toisaalta olisin mielelläni väärässä tämän suhteen. Pelko Kiinan talouskasvun hyytymisestä on ollut esillä jo ties kuinka kauan ja Kiinan mahdollista ns. hard landingia on pidetty asiana, joka toteutuessaan sysäisi pörssit alamäkeen. Koronaviruksen saatua koko Kiinan sekaisin niin, että miljoonakaupunkeja on suljettu, matkustuskieltoja on asetettu, tehtaita ja liikkeitä on suljettu jne. ei kovin moni kuitenkaan tunnu olevan kovin huolissaan. Aika näyttää kuinka käy, mutta mm. toissa päivänä arvostettu ekonomisti Ed Hyman arvioi, että Kiinan BKT:n kasvu Q1/2020 olisi nollassa koronaviruksen takia. Vaikka käyrät mm. uusista koronavirustartunnoista ja viruksen aiheuttamista kuolemista kääntyisivät pian laskuun, on vaikea uskoa, että kaikki Kiinassa palaisi ennalleen yhdessä yössä.


Omassa sijoitustoiminnassani vuoden 2020 alku on ollut paras vuoden alku koko sijoitusurani aikana, mutta markkinaturbulenssin takia olen lyhentänyt keskimääräistä pitoaikaani per kohdeyhtiön osake merkittävästi, minkä lisäksi pyrin välttämään velkavivun käyttöä etenkin viikonloppujen yli. Vielä en ole valmis ottamaan vahvaa näkemystä sen puolesta, ettei koronaviruksesta olisi markkinan romauttajaksi. Toisaalta en näe nykyisessä markkinassa juurikaan varteenotettavia vaihtoehtoja osakesijoituksille. Ehkä olen vain ylivarovainen, mutta toisaalta pitää toimia oman harkintansa mukaan. Tiivistetysti voisi sanoa, etten panikoi, mutten sorru myöskään sokeaan optimismiin.

Mitä yhtiöitä sinulla on seurannassa tällä hetkellä? Jos pitäisi valita kaksi yhtiötä vuodelle 2020, mitkä ne olisivat ja miksi?

Seurannassani on tällä hetkellä kymmeniä yhtiöitä. Mielenkiintoisimpia näistä ovat mielestäni Helsingistä Glaston, Bittium, Stockmann, Remedy, Qt, Biohit, Robit, Incap, Honkarakenne, Rapala, Tecnotree ja Avidly sekä Vow ASA Norjasta, Oncology Venture Ruotsista sekä Plug Power ja Vuzix Yhdysvalloista.

Vuodelle 2020 valitsisin Bittiumin ja Robitin. Bittium on siirtymässä tuotekehitys- ja investointivaiheesta kovan kasvun vaiheeseen ja korkeakatteisen tuotepohjaisen liikevaihdon suhteellinen osuus kokonaisliikevaihdosta on ylittänyt matalakatteisen palvelutoiminnan tuoman liikevaihdon. Lisäksi useat megatrendit tukevat Bittiumia ja tilauskanta lupaa hyvää vuodelle 2020. Liikevaihto tulee kasvamaan kovaa, mutta uskon, että tuloskasvuvauhti tulee reilusti ylittämään liikevaihdon kasvuvauhdin. Robitilla taas on hyvä draivi päällä ja yhtiö on tehnyt selvän käänteen liiketoiminnassaan, minkä lisäksi he ovat tehneet hyviä rekrytointeja ja yhtiön ilmapiiri vaikuttaa varsin positiiviselta.

Millainen hajautus sinulla yleensä on? Miksi?

Tähän on hankala antaa yksiselitteistä vastausta, kerta omaisuuteni on jakautunut laajasti eri omaisuusluokkiin. Mikäli kysymys asetetaan koskemaan vain pörssiosakkeita, niin hajautukseni vaihtelee tällä hetkellä 0-5 yhtiön välillä. Jälkikäteen tarkasteltuna tämä voi osoittautua virheeksi, mutta tällä hetkellä pyrin lähinnä hyötymään markkinoiden volatiliteetista lyhytaikaisten sijoitusten avulla ja pörssisalkkuni osuus kokonaisvarallisuudestani on pienehkö.

Ovatko markkinat mielestäsi tehokkaat vai löytyykö tehottomuutta? Osaatko kertoa esimerkkiä tehottomuudesta, jos sellaista on esiintynyt?

Mielestäni markkinat eivät ole täysin tehokkaat ja hinnoitteluvirheitä löytyy jatkuvasti. Mikäli markkinat olisivat täysin tehokkaat, niin kaiken julkisen tiedon pitäisi heijastua osakekursseihin välittömästi. Jatkuvasti näkee kuitenkin tilanteita, joissa yhtiön liiketoiminta ja osakekurssi menevät eri suuntiin. Esimerkiksi Incapin osake oli ennen elokuussa 2018 alkanutta tasokorjausta pitkän aikaa tällainen esimerkki ja itsellänikin ehti usko loppua sen suhteen, että kyllä se osakekurssi aikanaan tulee seuraamaan yhtiön kehitystä. Lisäksi se sotii markkinoiden tehokkuutta vastaan, että positiivisesta uutisesta alkanut kurssinousu tai negatiivisesta uutisesta alkanut kurssilasku saattavat kestää useita päiviä. Näinhän ei pitäisi olla, mikäli markkinat olisivat täysin tehokkaat?

*Aloita sijoittaminen Nordnetissa alk. 3 € kuluin*

Mitkä ovat suurimmat onnistumiset sijoitusurallasi? Entä epäonnistumiset?

Suurin onnistumiseni on ehdottomasti Elektrobitin (nyk. Bittium) osakkeiden ostaminen syksyllä 2013; sijoituksen tuotto alle kahdessa vuodessa ylitti 400 %. Muita merkittäviä onnistumisia ovat olleet suomalaisyhtiö Stonesoft, josta Intelin tytäryhtiö McAfee teki ostotarjouksen toukokuussa 2013 mukavalla 128 prosentin preemiolla sekä Saga Furs, jota ostin kesällä 2012 n. 15 €/osake ja myin seuraavan vuoden marraskuussa kaikkien aikojen korkeimmissa hinnoissa n. 200 % tuotolla.

Suurin epäonnistumiseni lienee Vuzix, jota ostin salkkuuni suhteellisen ison position vuonna 2015 marraskuun puolivälin ja joulun välillä keskihinnalla $5.93. Kurssi nousi ensimmäisistä ostoistani kuuden viikon aikana n. 60 % ja kävi ylimmillään n. $8.50, minkä jälkeen osakekurssi lähti kovaan laskuun. Kuuden viikon aikana kertynyt yli 20 000 euron arvonnousu suli aluksi kolmessa pörssipäivässä nollille ja kääntyi siitä vielä tuhansien eurojen tappioksi alle kahdessa viikossa. Silloin sitä vaan katsoi epäuskoisena kurssilaskua ja ajatteli, että kyllä se siitä kääntyy, mutta hermot pettivät lopulta ja myin positioni rumalla tappiolla pois. Seuraavana kesänä reilu kuusi kuukautta myöhemmin kurssi kävi taas $8.50 korvilla ja vuoden 2018 tammikuussa muistaakseni yli 11 dollarissa. Tästä oppina mm. se, että Yhdysvalloissa listattujen pienyhtiöiden osakkeet liikkuvat usein vielä rajummin kuin esimerkiksi Helsingin pörssin osakkeet. Lisäksi Yhdysvaltain pörssi sulkeutuu Suomen aikaa kello 23, joten äkkiä menee yöunet pilalle, jos yrittää treidata sekä Helsingin että Yhdysvaltain pörsseissä. Hyvä oppi oli myös se, että nopean ja rajun nousun osuessa kohdalle kannattaa kotiuttaa ainakin osa tuotoista etenkin, jos nousu perustuu pääosin spekulaatiolle. Stop loss -toimintoa kannattaa myöskin hyödyntää silloin, kun liikkeet ovat rajuja.

Muiden epäonnistumisten joukkoon lukeutuu myöskin se, että kovin suoraselkäisenä ihmisenä olin joskus turhan naiivi mitä tulee eri yhtiöiden johdon puheisiin. Vaikka joidenkin yhtiöiden kehitys niin liiketoiminnan kuin osakekurssinkin kannalta ei ollut kovin hääviä saatoin uskoa, että kyllä asiat kääntyvät parhain päin kuten johto on asiat minulle ja muille sijoittajille esittänyt. Huteja on tullut myöskin silloin, kun on tehnyt osakekauppaa olemattomin tai jopa väärin perustein esimerkiksi ostamalla osaketta ihan vain siksi, että se nousee, tai myymällä osaketta siksi, että se laskee. Toki trendi on frendi, mutta pääosin sijoituspäätösten pitäisi perustua mielestäni muihin asioihin kuin siihen, miten minkäkin yhtiön kurssi sattuu minäkin päivänä liikkumaan. Pitämällä yllä uteliaisuutta sekä harrastamalla jatkuvaa itsereflektiota tappiotkin kääntyvät voitoksi, kerta kehittyy sijoittajana jatkuvasti.

Järjestät paljon yritysvierailuja kiinnostuneille sijoittajille. Voiko yritysvierailuista saada kotikenttäetua? Miksi yritysvierailuilla kannattaisi käydä?

Sijotusstrategiaani kuuluu se, että mahdollisuuksien mukaan pyrin käymään yhtiövierailuilla ja yhtiökokouksissa sekä mahdollisuuksien mukaan jututtamaan yhtiöiden johtoryhmäläisiä, hallituksen jäseniä sekä suurimpia osakkeenomistajia. Ehkäpä edellä mainittu aiheuttaa osaltaan sitä, että keskityn paljolti Helsingin pörssissä listattuihin yhtiöihin ja koen, että yritysvierailut ja muut tilaisuudet, joissa voi tavata kohdeyhtiöön liittyviä tahoja tuovat merkittävää lisäarvoa. Vierailuilla pääsee syvemmin kiinni kohdeyhtiön toimintaan, tapaa muita yhtiöstä kiinnostuneita sijoittajia ja pääsee kysymään kohdeyhtiön edustajilta asioita, jotka sijoitusmielessä askarruttavat. Lisäksi olen varsin yrittäjähenkinen, joten ihan ammattitaidon kehittämisen takia tutustun mielelläni eri yhtiöiden toimintaan.

Entä se 20 % tuottotavoite?

Teorian mukaan markkinoiden ollessa tehokkaat markkinoiden voittamisen pitäisi olla mahdotonta. Eräiden rahastojen tuottoja (keskimääräinen vuosituotto kulujen jälkeen) lainatakseni Jim Simonsin Medallion-rahasto (1988-2018) tuotti 39 % per vuosi, Peter Lynchin Magellan-rahasto (1977-1990) tuotti 29 % vuosi ja Warren Buffettin Berkshire Hathaway (1965-2018) tuotti 21 % vuosi. Onko kyse tuurista ja siitä, että aina joku onnistuu, vaiko taidosta? Entä mitä muita muuttujia olisi syytä huomioida? Vaikea näistä on tehdä kovin simppeleitä yksinkertaistuksia. Kaikella on kuitenkin alku ja loppu, joten aina voi myös spekuloida, että olisiko esimerkiksi edellä mainittujen toimijoiden tahti kestänyt, jos vuosia olisi kulunut enemmän jne.

Oma tavoitteeni on toistaiseksi toteutunut, mutta menneisyyden tuotot eivät tunnetusti ole tae tulevasta. Kuten pelin henkeen kuuluu, on näihin vuosiin osunut runsaasti hutejakin. Hudeista huolimatta 2013 asettamani vuosittainen 20 % tuottotavoite on ainakin nyt kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla (2012-2020, eli ajanjaksolla, minkä olen ollut enempi tai vähempi aktiivinen sijoittaja) ylittynyt ja pörssisalkkuni keskimääräinen vuosituotto on ollut n. 28 %. Aika näyttää miltä näyttää 10 tai 20 vuoden kohdalla. Toivottavasti kuitenkin hyvin!

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *