Henri Elo

Henri Elo, mitkä yhtiöt menestyvät nykyisessä ympäristössä?

Minkä alan yhtiöt menestyvät nykyisessä korko- ja inflaatioympäristössä?

Talousympäristö on muuttunut vuodessa tyystin. Isoin konkreettinen muutos on rahan hinta. Vuoden euribor -viitekorko on 3,5 prosenttia, kun se vuosi sitten oli nollassa. Sama kehitys on valtionlainoissa. Suomen valtion 10-vuotisen lainan jälkimarkkinakorko on kohonnut vuodessa 0,9:stä 2,6 prosenttiin.

Rahan hinnan nousu vaikuttaa eritoten pääomavaltaisiin yhtiöihin ja toisaalta kuluttajalla pääomaa vaativiin hankintoihin. Autoa tai asuntoa ei osteta enää yhtä helposti kuin vuosi sitten. Myöskään teollisia investointeja ei käynnistetä enää nappia painamalla, vaan ensin yritysjohto marssiin pankkiin.

Myös velkakirjamarkkinoilla (yrityslainoissa) hinnat eli korot ovat kallistuneet, esimerkiksi Yhdysvalloissa reilussa vuodessa parisen prosenttiyksikköä. Toisin sanoen, pääomavaltainen teollisuus ja toisaalta arvokkaampia käyttötavaroita myyvät yritykset eivät ole enää yhtä houkuttelevia kuin aiemmin. Toki sijoittajan on aina katsottava myös arvostustasoa ja yhtiökohtaisia näkymiä.

Sen sijaan hyväkuntoisia pankkeja esimerkiksi Suomessa samoin kuin halpakauppaa tai palveluita pitäisin kohtuuvakaina myös tässä tilanteessa.

Olisko nyt aika tankata kaikkein eniten koronnostoista kärsineitä yhtiöitä, kuten kasvavia teknologiayhtiöitä?

Palaan koron nousuun. Jos osakemarkkinoiden riskipreemiona käytetään 4,5 prosenttiyksikköä ja siihen lisätään riskitön korko 2,6 aiemman 0,9:n sijasta, tuottovaade nousee 5,4:stä 7,1 prosenttiin.

Vastaavasti kasvuyrityksen 10 vuoden päästä saatava 10 miljoonan euron rahavirran nykyarvo laskee 5,9 miljoonasta 5,0 miljoonaan.

En innostuisi kasvuyhtiöistä liikaa. Toisaalta korkotaso ei välttämättä enää nouse paljoa, Euroalueen AAA-reitattujen valtionlainojen korkokäyrä on laskeva.

https://www.ecb.europa.eu/stats/financial_markets_and_interest_rates/euro_area_yield_curves/html/index.en.html

On huomattava, että monet teknologiayhtiöt eivät ole pääomavaltaisia eivätkä vaadi välttämättä kuluttajalta isoja investointeja, joten siitä näkökulmasta katse kannattaa pitää myös kasvuyhtiöissä. Kuten viime vuodet ovat osoittaneet, myös hinnalla ja P/E-luvulla todellakin on väliä osaketta ostettaessa.

Jos normaalissa tuloskunnossa olevan yhtiön P/E (hinta/nykytulos) on yli 30, yrityksellä pitää olla todella vahvat kilpailuedut kannattavaan 2-numeroiseen kasvuun pääsemiseksi pitkälle tulevaisuuteen.

Ovatko REIT yhtiöt mielestäsi mielenkiintoisia, ottaen huomioon, että lähestymme koronnostojen loppumista?

Hyvä kysymys. En ole perehtynyt listattuihin REIT-yhtiöihin tarkemmin. Yleisesti pörssilistatut kiinteistösijoituskohteet ovat läpinäkyvämmin hinnoiteltuja kuin listaamattomat kiinteistörahastot. Suomessa listattuja kiinteistösijoittajia ovat esimerkiksi Kojamo, Citycon ja Ovaro.

Kohonnut korko vaikuttaa kiinteistöalaan, mutta mainittujen yhtiöiden kurssit ovat reagoineet jo voimakkaasti alaspäin. En silti innostuisi kiinteistösektorista liikaa.

Kenellä sijoitusalan konkarilla tai ”gurulla” on ollut sijoitustoimintaasi suurin vaikutus? Mitä olet häneltä oppinut?

Seppo Saario ja Kim Lindström ovat suomalaisen sijoituskirjallisuuden uranuurtajia. Heidän kirjansa ja viestinsä ovat selkeitä ja perustuvat pitkäaikaiseen sijoitus- ja liiketoimintakokemukseen.

Kansainvälisesti läpinäkyviä, fundamenttipohjaisia prinsiippejä on tarjonnut esimerkiksi Warren Buffett. En väheksyisi Buffettin prinsiippejä ja edesottamuksia myöskään markkinoiden tasaajana ääritilanteissa, kuten finanssikriisissä 2008-2009, jolloin hän oli ostolaidalla.

Joidenkin pitää kulkea vastavirtaan, jotta talousjärjestelmällä nimeltään markkinatalous on edellytykset toimia.

Mitä viime aikoina tutkimistasi yhtiöistä on tällä hetkellä mielenkiintoisessa tilanteessa kasvun kannalta?

En sijoita aktiivisesti vaan olen enemmän buy and hold -sijoittaja. Viimeisin ostos on elintarvikeyhtiö Fodelia, josta tein myös analyysin SalkunRakentajaan helmikuussa. Minusta yhtiöllä on hyvät kannattavan kasvun eväät muun muassa kuntien ja hoivakotien ruokapalveluiden ulkoistuksessa.

En myöskään väheksyisi Nokian Renkaiden uutta tulemista ja Puuilon konseptia halpakaupassa. Myös Kesko taitaa olla enemmän osto- kuin myyntihinnoissa, jos kurssitaso on alle 20 euroa. Teollisuuden puolelta omistan muun muassa SSAB:tä, joka kehittää vihreää terästä ja jonka osinkotuotto on erinomainen.

Olisiko nykyisessä markkinassa sijoittajan syytä ole varovainen vai rohkea?

Pitkäjänteinen sijoittaja omistaa liiketoimintaa joka olosuhteessa. Osake on pala yrityksen liiketoimintaa. Liiketoiminta jauhaa kassavirtaa päivästä toiseen.

Salkun ja liiketoimintojen painotuksia voi aika ajoin miettiä, mutta miksi hypätä pois liikkuvasta junasta ja rikastuttaa verottajaa ja välittäjiä?

Henri Elon kirjat ovat tarjolla Sijoitustiedon lukijoilla ALE-koodilla ”Sijoitustieto23”, alennus -8 euroa, postikulut 0.
https://holvi.com/shop/kivaatekemista/

Lue lisää:

Samankaltaiset artikkelit

  • Elina Valtonen, millainen on perustilisi?

    Sosiaaliturvan uudistamista miettivä parlamentaarinen komitea on ajautunut erimielisyyteen siitä voiko sosiaaliturvaa jatkossa viedä universaalin perustulon suuntaan. Komitean puheenjohtajisto on päätynyt linjaamaan, että työttömyysturva säilyisi jatkossakin vastikkeellisena eli syyperusteisena. Universaalin perusturvan ideana on, että se jaetaan kaikille ilman erityistä syytä, kun taas syyperusteinen jaetaan esimerkiksi työttömyyden vuoksi vastikkeellisena, jolloin saajan täytyy hakea kokoaikaista työtä. Yksi keskeinen…

  • |

    Analyytikko Atte Riikola, mihin kiinnität peliyhtiöissä huomiosi?

    Atte Riikola on Inderesin analyytikko, jolla on seurannassaan peliyhtiöt Next Games ja Remedy. Muita Aten seurannassa olevia yhtiöitä ovat mm. Fellow Finance, F-Secure ja Nixu. Haastattelin Attea peliyhtiöistä, hänen sijoitustyylistään ja siitä, millaisiin asioihin peliyhtiöihin sijoittavan pitäisi kiinnittää huomiota. Mihin asioihin sijoittajan pitäisi peliyhtiöissä kiinnittää huomiota? Millaiset peliyhtiöt täyttävät kriteerisi omille sijoituksillesi? Peliyhtiöissä kiinnitän erityisesti…

  • Saako omistamiaan yhtiöitä fanittaa?

    Voiko tunteet pitää erossa sijoittamisesta? Monesti osakesäästäjiä kehoitetaan pitämään tunteet erossa sijoittamisesta. Älä rakastu osakkeisiisi on usein kuultu viisaus. Ohjeessa on kyllä pointtinsa, mutta on myös totta, että ihmisluonteeseen kuuluvat olennaisena osana tunteet. Voimmeko välttää tunnesiteiden muodostumista omistamiimme osakkeisiin. Väittäisin, että se ei ole kovinkaan helppoa. Suora osakepoimija valitsee salkkunsa yhtiöt itse. Jos sijoitamme pitkällä…

  • |

    Verneri Pulkkinen, mikä on ylituoton salaisuus?

    Verneri Pulkkinen on Inderesin lukuisilta videoilta tuttu evankelista. Pääsin haastattelemaan Verneriä aiheena tietenkin sijoittaminen. Pitemmittä puheitta annetaan puheenvuoro Vernerille.   Kuka on suosikkisi sijoitusgurujen joukosta ja mitä olet häneltä oppinut? Verneri Pulkkinen: Pakko aloittaa vastaus hieman kriittiseen sävyyn, sillä omat standardini sille, keitä pidän sijoitusguruina, taitavat olla hieman vähemmän liberaalit kuin ne tuntuvat yleisessä keskustelussa…

  • Voiko sijoittamisesta puhua sukulaisille ja tutuille?

    Puhuin ennen melko avoimesti sijoitusharrastuksestani tutuille ja sukulaisille. Olin asiasta niin innostunut, että halusin jakaa sijoittamisen iloa kaikille, jotka osoittivat pienintäkin kiinnostusta. Olen edelleen sitä mieltä, että säästämisestä ja sijoittamisesta ei ole mitään haittaa. Hyvin pienituloisilla ei ehkä ole mahdollisuutta säännölliseen säästämiseen, mutta sen verran pienituloisenkin kannattaisi yrittää säästää, että säästötilillä olisi pahan päivän varalle…

  • Jyrki Uurasmaa, miltä sijoitusvuosi 2023 näyttää?

    Esittely, Jyrki Uurasmaa Koulutukseltani olen DI. Valmistumisen jälkeen toimin IT-alalla kahdeksan vuoden ajan. Sen jälkeen suoritin jatko-opintoja, joiden osana oli rahoituksen opintoja Hankenilla. Lisäksi hain lisäkoulutusta UCLA:sta Yhdysvalloissa. Vuonna 1996 perustin Osaketiedon (Inderes look-a-like), jonka myin myöhemmin Talentumille. Sitten tuli ura FIM:ssä: ensin varainhoitajana sekä yhdeksän vuoden ajan rahastonhoitajana. Hoidin yhtä Eurooppa-rahastoa (pienet ja keskisuuret…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *