Asunnon osto johti myös sijoittamisen aloittamiseen puhtaalta pöydältä

Ensiasunnon osto 36-vuotiaana

Muutin tämän vuoden kesäkuussa ostamaani ensiasuntooni. Asunto on 31,5 m² yksiö Porvoon länsirannalla. Velaton hinta aivan uudelle 2018 valmistuneelle yksiölle on noin 134 000€. Tämän lisäksi maksan vuokraa tontistani ja tontin hinta lunastettuna olisi noin 14 000€. Olen 36-vuotias, joten ostin varmaankin ensiasunnon myöhemmällä iällä kuin monet muut.

Ostopäätökseen vaikutti paljon asunnon sijainti. Länsirannalla aivan naapurissani ovat kaupat kuten S-market ja Lidl, Taidetehtaan alue, jossa on elokuvateatteri, konsertteja, muutama kahvila ja muita kauppoja sekä muutaman sadan metrin päässä on jokiranta, joka etenkin kesällä on mukava ajanviettopaikka lukuisine terasseineen.

Maksoin asunnostani sen myyntihinnan 40 000€, joka maksettiin erissä noin vuoden aikana ennen 2018 kesäkuun muuttoa. Erät olivat suuruusluokaltaan noin 7000€ – 8000€ kokoisia ja niitä maksettiin vuosineljänneksittäin.

Asunnosta on taloyhtiöllä lainaa siis noin 94 000 €. Tuon lainan voisin ottaa myös omiin nimiini jos ja kun työtilanteeni paranee.

Ensimmäiset kolme vuotta asunnosta ei tarvitse lyhentää taloyhtiön lainaa ollenkaan, joten asumiskustannukseni tällä hetkellä ovat aika mukavat noin 250€/kk. Tuohon summaan kuuluu siis myös tontin vuokra. Olen kuullut mediassa kauhutarinoita tontin vuokrien nousemisesta kovaan tahtiin muutaman vuoden asumisen jälkeen, joten jos näin kävisi itselleni, niin ostaisin tontin itselleni varmasti hyvin nopeasti. Tontti on mahdollista ostaa itselleen kerran vuodessa.

 

Salkku meni lähes kokonaan uusiksi

Rahoitin asunnon myyntihinnan lähes kokonaan myymällä osakkeitani. Portfolioni oli suurella vaivalla kasattu pohjoismaisia sekä yhdysvaltalaisia osakkeita sisältänyt salkku, josta myin osakkeita noin 30 000€ edestä. Osakkeita, jotka menivät lihoiksi, olivat mm. The Coca-Cola Company, Johnson & Johnson, Union Pacific Company, Disney, Fastenal sekä pohjoismaisista yhtiöistä mm. Nokian Renkaat, Svenska Handelsbanken, Sampo, Kone ja Novo Nordisk.

Mielestäni salkku oli todella laatuyhtiöistä kasattu, joten jonkin verran sen myyminen pois harmitti. Olin myös jokin aika sitten saavuttanut rajapyykin osinkojen määrässä eli sain vuodessa yli tuhat euroa osinkoja. Pankkilaina myyntihinnan rahoittamiseksi olisi ollut toinen vaihtoehto, mutta en edes neuvotellut pankkien kanssa lainasta, koska olin työttömänä ja tein keikkaluonteisia töitä vain harvakseltaan.

Salkun myyminen lähes tyhjäksi mahdollisti kuitenkin uuden alun sijoittamisessa. Vaikka salkkuni ennen asunnon ostoa oli täynnä laatua, eivät tulokset ainakaan osakkeiden arvonnousun kohdalla oikein tuntuneet hyviltä. Olin hävinnyt indeksille lähes koko salkun olemassaolon ajan loppuvuodesta 2013. Mikä sijoittamisessani oli pielessä? Kenties en vain onnistunut poimimaan laatuyhtiöitä riittävän halvalla. Useinhan yhtiöt kuten Kone ja Sampo ovat aika tehokkaasti hinnoiteltuja ja niissä saattaa olla preemio verrokkiyhtiöihin nähden.

Osinkosalkkuni suurin sijoitus alusta alkaen oli Coca-Cola Company, joka mielestäni aliperformoi ainakin salkun alkuaikoina indeksin noustessa rivakammin. Tuotto KOn kohdalla oli kuitenkin kohtuullinen enkä sitä voi täysin syyttää indeksille häviämisestä.

Pikkuhiljaa alkoivat ajatukseni kuitenkin siirtymään kohti pienyhtiöihin sijoittamista, sillä suuret yhtiöt olivat aika täyteen arvostettuja mutta pienissä yhtiöissä saattoi vielä löytää kenties suuremman tuottopotentiaaliin omaavia mahdollisuuksia. Pienten yhtiöiden vähäinen vaihto ei ole koskaan ollut itselleni ongelma, sillä en osta yhtä osaketta kymmenillä tuhansilla tai sadoilla tuhansilla euroilla.

Inderesin mallisalkun hyvä performassi myös herätti kiinnostuksen. Heillä oli salkussaan lähinnä pieniä yhtiöitä ja selvästi analyytikot olivat onnistuneet ylituoton tekemisessä. Mielestäni Inderesin usein ilmaista osaketutkimusta olisi syytä käyttää hyväksi, itse ainakin laiskana osakesijoittajana niin teen.

Myytyäni salkun lähes tyhjäksi otin siis tilalle huomattavasti pienempiä yhtiöitä, mitä aikaisemmin salkussa oli ollut. Lisäksi toinen muutos oli kasvuyhtiöiden painottaminen. Admicom, Revenio Group, Talenom ja Verkkokauppa.com ovat kaikki kasvuyhtiöitä, tosin viimeisenä mainittu on nyt myös arvostettu lähes arvoyhtiön tavoin. Lisäksi ulkomaalainen vahvistukseni JD.com on sekin nopeasti kasvava kiinalaisyhtiö, jonka hintalappu pörssissä on tämän vuoden puolella lähes puolittunut. JD on kyllä kokoluokaltaan aivan eri tasoa näihin suomalaisiin nakkikiskoihini verrattuna, mutta en halua rajata strategiaani johonkin lokeroon, kuten pelkästään pienyhtiöihin. Joten unelmayhtiö minulle on myös sellainen, joka myös kasvaa rivakasti.

Vielä on liian aikaista sanoa, toimiiko uusi strategiani eli kasvavien yhtiöiden poimiminen. Markkinoilla on kovasti epävarmuutta ja olemme syklin melko kypsässä vaiheessa, joten jos karhumarkkina alkaa, saattaa salkkuni olla liian hyökkäävässä asennossa.

Revenio, Talenom ja ehkä myös Verkkis saattavat kuitenkin osoittautua varsin defensiivisiksi sijoituksiksi sen jälkeen kun niistä on mahdollinen yliarvostus purkautunut. Ihmiset tarvitsevat Revenion tuotteita taantumankin aikana ja Talenomin hoitama kirjanpito ja tilinpäätösten laskeminen täytyy myös hoitaa lain mukaan. Ihmiset varmasti vähentäisivät kodinelektroniikan ostamista taantumassa, mutta Verkkis kasvoi viime taantuman läpi aika hyvin kasvuluvuin.

Tarkoituksena olisi tankkailla näitä ja varmasti muutamaa uutta yhtiötä salkkuun karhumarkkinassa. Nyt pitäisi vain hankkia firepoweria sitä varten.