Viikonloppulukemista Economistilta – syyskuu 2018

Jokin aika sitten veljeni ehdotti, että alkaisin lukea jotain laatulehteä, kuten Economistia. Hetken pureksittuani asiaa löysin itseni julkaisun sivuilta. Uusille tilaajille on tarjous, jolla lehden ja digitilauksen saa 12 viikoksi käyttöönsä 20 eurolla. Päätin tarttua tarjoukseen. 12 viikon jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti, jos sitä ei peruuta ja jatkossa tilaus maksaa 86 € / 3kk. Saa nähdä saanko tilauksesta niin paljon irti, että jatkan tilausta myös 12 viikon jälkeen.

Ajattelin jakaa täällä blogissa muutaman lukemani jutun näin suomen kielellä. Jutut ovat raskaasti referoituja enkä ota vastuuta käännöksessä sattuneista väärinymmärryksistä.  Lisään myös linkin alkuperäiseen juttuun, vaikka se saattaa olla maksumuurin takana.

 

Tekoäly ei ehkä viekään työpaikkojamme

Pelko siitä, että tekoäly tuhoaisi miljoonia työpaikkoja on ehkä aiheeton. Uusi raportti on paljon optimistisempi tavallisten työntekijöiden tulevaisuudesta. Sen mukaan tekoäly tulee entistä enemmän avustamaan töissämme jättäen työntekijöille aikaa esimerkiksi luoviin tehtäviin. Kun arkipäiväiset tehtävät vähentyvät työssä viihtyvyys tulee nousemaan.

Tekoäly tulee helpottamaan kuorma-auton kuljettajan tehtäviä, sillä se sallii levon tekoälyn ollessa ohjaksissa moottoritiellä. Kun kuorma-auto saapuu suureen kaupunkiin ottaa kuljettaja ohjakset itselleen, sillä kaupunkiympäristö on erittäin kompleksinen vain tekoälyn ohjattavaksi. Tämä malli on ollut käytössä pitkään lentäjien työssä, kun lentäjät hoitavat lähdön ja laskeutumisen lentokoneen ollessa muuten autopilotin hoidossa.

Toimistoissa tekoäly tulee apuun monimutkaisten ja aikaa vievien tehtävien hoitoon. Esimerkkeinä raportin kirjoittajat mainitsevat toimitusketjujen hallinnan ja pöytäkirjojen pitämisen kokouksissa. Tekoäly vapauttaa aikaa tärkeämpien strategisten päätösten tekemiseen. Kielimuurit tulevat myös poistumaan monikielisissä yhtiöissä tekoälyn hoitaessa tulkkauksen reaaliajassa.

Raportissa kerrotaan myös, että tekoäly auttaisi paremmassa päätöksenteossa haastamalla esim. ryhmäajattelun vastakkaisella mielipiteellä. Tekoäly voisi analysoida sähköposteja ja kokouksista saatuja puhtaaksikirjoituksia ja antaa näistä hälytyksiä, jos vääriä oletuksia on tehty.

https://www.economist.com/business/2018/09/15/ai-may-not-be-bad-news-for-workers

 

Startupit jättävät Silicon Valleyn

Yhdysvaltojen länsirannikolla oleva Silicon Valley on koti monille teknologiajäteille. Siellä ovat syntyneet ainakin Apple, Facebook, Google ja Netflix. Alue on tunnettu innovatiivisuudestaan. Economistin jutun perusteella alueen vaikutusvalta olisi kuitenkin saavuttamassa huippunsa ja mahdollisesti hiipumassa. Syyt tähän ovat moninaiset mutta kenties suurimpana syynä on alueen kalleus. Elinkustannukset alueella ovat maailman kalleimmasta päästä. Yksi yrityksen perustaja arvioi, että Startupit maksavat nelinkertaisesti enemmän toimiakseen piilaaksossa kuin monissa muissa amerikkalaisissa kaupungeissa.

Innovaatio uhattuna

Startupit kärsivät myös teknologiajättien dominoinnista. Niiden on vaikeampi saada rahoitusta ja osaavien työntekijöiden houkutteleminen on entistä vaikeampaa. Alphabet ja Facebook pystyvät maksamaan työntekijöilleen avokätisesti palkkaa ja ovat vakaampia työpaikkoja kuin startupit.

Poliittiset päätökset vaikuttavat myös startupien toimintaan. Maahanmuuttajataustaiset yrittäjät perustavat noin 25% uusista yrityksistä Yhdysvalloissa ja valloilla on nyt nouseva maahanmuuttajavastainen mieliala sekä kiristyvät viisumit.

https://www.economist.com/leaders/2018/08/30/why-startups-are-leaving-silicon-valley

 

Kiina kiihdyttää lääketeollisuuttaan

Kiinassa asuu noin 1,4 miljardia ihmistä. Sen väestö vanhenee ja vaivoihin tarvitaan enenevissä määrin hoitoa. Talouskasvu tekee maasta rikkaamman ja siten rahaa on käytettävissä entistä enemmän. Ulkomaisille lääkeyhtiöille tämä näyttää voittavalta yhdistelmältä. Siitä hetkestä, kun lääkkeet ovat saaneet hyväksynnän Amerikan markkinoille on saattanut kestää kuitenkin 10 vuotta kun lääke saavuttaa kiinalaiset potilaat. Tähän syynä ovat olleet raskaat säännöt.

Kiinalaiset viranomaiset ovat kuitenkin viimein tunnustaneet ongelman ja ryhtyneet toimenpiteisiin.

China Drug Administration (CDA) on esitellyt lääkkeiden nopean tarkastuksen, luopunut vaatimuksesta tehdä kliinisiä tutkimuksia kiinalaisten potilaiden kanssa valtionhallinnossa toimivissa kiinalaisissa laboratorioissa ja löysentänyt sääntöjä, jotka velvoittivat monet yritykset investoimaan paikallisiin tehtaisiin.

Ulkomaisille lääkeyhtiöille tämä tarkoittaa nopeampaa ja halvempaa lääkkeiden hyväksyntää. Economistin jutussa olevat esimerkkilääkkeet ovat hyväksytty Kiinassa 7-9 kuukaudessa, huomattavasti nopeammin kuin ennen.

Pitkällä aikavälillä kilpailun odotetaan kuitenkin kiristyvän, kun kiinalaiset yhtiöt saavat nyt rahoitusta kotimaassaan myös pörssiin listautumalla. Aikaisemmin voimassa ollut sääntö tappiota tekevien yhtiöiden listautumisen kieltämisestä on poistettu.

https://www.economist.com/business/2018/08/30/china-is-sprucing-up-its-pharma-sector

 

Photo by Clem Onojeghuo on Unsplash