Tarkastelussa LapWall: Pyhännän investoinnilla kiinni uuteen nousumarkkinaan?
Vuonna 2022 pörssiin listautunut LapWall valmistaa ja asentaa puuvalmisteisia seinä- ja kattoelementtejä. Elementit yhtiö valmistaa tehtaillaan Pyhännällä, Pälkäneellä ja Vetelissä. LapWallin elementtejä käytetään kaikenlaisessa rakentamisessa aina omakotitaloista päiväkoteihin ja teollisuusrakennuksiin. Uusin aluevaltaus on datakeskusmarkkina, kun 15.8. yhtiö tiedotti solmineensa toimitussopimuksen YIT:n kanssa elementtikattoratkaisun toimittamisesta Kajaaniin rakennettavaan datakeskukseen.
LapWallin elementtituotteet ratkovat useita ongelmia. Ensinnäkin rakentaminen saadaan tuotua työmaalta tehtaaseen kontrolloidumpaan ja optimaalisempaan ympäristöön, jossa työskentely ei tapahdu säiden armoilla ja kuivaketju kyetään varmistamaan. Toiseksi, elementtien asentaminen on perinteistä rakentamista nopeampaa, mikä nopeuttaa rakennusprojektien läpimenoaikaa. Kattoelementtijärjestelmät säästävät myös kustannuksissa, sillä väliaikaisen sääsuojan tarve poistuu.
Alta voit katsoa esimerkkivideon, miltä kattoelementit ja niiden asentaminen käytännössä näyttävät. Kyseisessä projektissa Schenkerin uuteen Lempäälän halliin toimitettiin 255 kattoelementtiä, eli yhteensä 12 553 neliömetriä.
Kun LapWallia miettii sijoituskohteena, mielenkiinto kiinnittyy pian valmistuvaan Pyhännän tehdasinvestointiin, jonka avulla yhtiö tavoittelee liikevaihdon tuplaamista seuraavien viiden vuoden aikana. Investoinnista lisää myöhemmin, mutta teen ensin yhtiötä tutuksi ja kerron, miksi itse aikanaan kiinnostuin LapWallista.
Sisällysluettelo
- Miksi LapWall on mielestäni kiinnostava sijoituskohde?
- Pyhännän tehdasinvestointi
- Toimitusjohtaja sijoittajien tentissä
Miksi LapWall on mielestäni kiinnostava sijoituskohde?
Rakentamisen suhdannekäänne
Rakennussektorilla on ollut viime vuosina käynnissä armottomat pudotuspelit. Konkurssit ja YT-neuvottelut ovat olleet alalla arkipäivää, mutta LapWall on onnistunut pitämään tuloksensa voitollisena ja vieläpä kelvollisella kannattavuudella (EBIT% 7,7 ja 9,7 vuosina 2023 ja 2024). Tämä on ollut mahdollista pääosin teollisen markkinan ja kattoelementtien vetämänä.
Asuntorakentamisessa viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen vaikeat, eikä näin heikosti mennyt edes finanssikriisissä. Vuonna 2024 rakennuslupia uusiin asuinrakennuksiin myönnettiin vain noin 0,5 miljoonan kuutiometrin edestä. Vielä vuonna 2022 vastaava lukema oli noin 1,2 miljoonaa kuutiota.
Pohjakosketus rakennusalalla on kuitenkin jo nähty. Valtiovarainministeriö arvioi, että uusien asuntojen aloitukset kääntyvät kasvuun tänä vuonna ja että kasvu jatkuu vuonna 2026. Markkinan elpymisen odotetaan kuitenkin olevan hidasta, eikä vuosien 2020-22 kaltaista toimintaympäristöä ole näillä näkymin hetkeen luvassa.
Trendit yhtiön takana
Yksi LapWallia vahvimmin tukeva trendi on vihreä siirtymä. Ympäristön kannalta puu on ylivertainen rakennusmateriaali (yhtiön mukaan puuelementit laskevat hiilidioksidipäästöjä 80 %:lla verrattuna perinteisiin rakennusratkaisuihin). Yhtiön puuvalmisteisten elementtien vastuullisuutta tukevat materiaalien PEFC-sertifikaatit ja tuotteiden EPD-ympäristöselosteet, joissa otetaan huomioon koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Vihreys ei ole siis tässä tapauksessa pelkkää sanahelinää.
Viime vuosina vihreys ei kuitenkaan ole ollut omien havaintojeni mukaan kova myyntivaltti. Taloudellisten vaikeuksien ja inflaation keskellä vihreät arvot jäivät monessa yrityksessä taka-alalle, kun piti keskittyä kustannussäästöihin ja pään pitämiseen pinnalla. Pidemmän päälle ympäristönäkökulmaa ei voida kuitenkaan rakentamisessa ikuisesti ohittaa, jos päästötavoitteisiin halutaan päästä. Vuonna 2020 ympäristöministeriö linjasikin tavoitteen, jonka mukaan puurakentamisen osuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta pitäisi olla 45 prosenttia vuonna 2025.
Toinen LapWallia tukeva trendi on rakentamisen siirtyminen työmailta tehtaisiin, mikä kasvattaisi yhtiön elementtien kysyntää. Tehtaissa tapahtuvan työskentelyn edut ovat ymmärrettävissä maalaisjärjelläkin: paremmat olosuhteet johtavat pienempiin määriin onnettomuuksia ja virheitä. Elementit myös lyhentävät työmaiden läpimenoaikaa, mikä lyhentää puolestaan tarvetta kaiken muun rakennusmateriaalin mahdolliselle makuuttamiselle ja varastoinnille työmaan epäoptimaalisissa olosuhteissa.
Tulevaisuudessa siintävä Ukrainan uudelleenrakentaminen vauhdittaa entisestään rakentamisen siirtymistä tehtaille. Kun liikkuvaa työvoimaa lähtee valtavien urakoiden perässä Ukrainaan, voi se johtaa suomalaisilla työmailla työntekijäpulaan ja nostaa näin elementoinnin osuutta koko markkinasta.
Kettu kanalassa
Henkilökohtaisesti pidän rakennusalaa yleisesti ottaen laaduttomana toimialana. Tietysti joukossa on pienempiä, esimerkiksi korjaus- tai infrarakentamiseen fokusoituneita yhtiöitä, jotka kykenevät tekemään syklien yli laadukasta liiketoimintaa. LapWall on yksi näistä laadukkaista toimijoista ainakin, kun mittareina käytetään sijoitetun pääoman tuottoa (20,1% vuonna 2024) ja liikevoittoprosenttia (11,7% vuonna 2024). Katteiden säilyminen kelpotasolla läpi viime vuosien surkean rakennussuhdanteen mielestäni kertoo siitä, että tuotteillaan LapWall tuottaa asiakkailleen merkittävää lisäarvoa.
Minua tällainen asetelma kiehtoo. Kun jokin yritys loistaa heikon kilpailun keskellä, on se markkinoilla kuin kettu kanalassa. Tietysti tällainen asetelma tuskin säilyy ikuisesti. Vahvat pääomantuotot lisäävät kilpailua kannustamalla matkijoita hyppäämään alalle. On sitten eri asia, kuinka helppoa LapWallin hiotut prosessit ja optimoidut tuotantolaitokset on kopioida. Vielä viisi vuotta sitten Suomi oli pullollaan tappiollisia talotehtaita, joita pyöritettiin melkein omistajien harrastuksena, mutta vaikeat viime vuodet ovat kaataneet niitä toisensa perään.
Pyhännän tehdasinvestointi
LapWall on valmistautunut kasvavaan kysyntään Pyhännän tehtaan laajennuksella, joka mahdollistaa yksikön liikevaihdon kolminkertaistamisen noin 70 miljoonaan euroon. Investointi kustantaa noin 20 miljoonaa euroa, ja tätä varten on otettu 7,5 miljoonaa euroa pitkäaikaista pankkilainaa. Inderes ennustaa, että LapWallin nettovelkaisuusaste vuoden 2025 lopussa on 61,3 %:a. Tästä lukemasta nettovelkaisuus tippuu ennusteissa 33,2 %:iin vuonna 2026 ja 5,3 %:iin vuonna 2027.
Uusi tehdas sisältää seinäelementtien kokoonpanolinjan, kattoelementtien kokoonpanolinjan sekä täysautomaattisen osavalmistuslinjan. 27. elokuuta toimitusjohtaja Jarmo Pekkarinen arvioi, että tehtaan valmiusaste on noin 75 %:ia.
Tehdasinvestoinnin tavoitteet
Pyhännän tehdasinvestoinnilla on kaksi selkeää tavoitetta: nostaa valmistuskapasiteettia ja parantaa katteita romahduttamalla omakustannushinta. Toisin sanottuna investoinnin valmistumisen jälkeen LapWall valmistaa elementtejä enemmän ja merkittävästi nykyistä halvemmalla. Uuden tehtaan kannattavuuspotentiaalista kertoo paljon se, että toimitusjohtaja Pekkarisen mukaan siirtämällä nykyinenkin volyymi uuteen tehtaaseen saataisiin noin miljoona euroa enemmän käyttökatetta.
Miten näin suuri ero katteessa on sitten mahdollinen? Käydään asia läpi yksi linjasto kerrallaan.
Kattoelementtien kokoonpanolinjalta valmistuu uusi elementti noin 40 minuutin välein. Linja sisältää osittain automatisoidun runkojen kasauksen, levyportaalirobotin sekä portaalirobotin, joka kiinnittää ja sahaa elementtiin asennetut levyt. Samalla robotilla tehdään myös muut tarvittavat koneistukset. Uusi kokoonpanolinja laskee kokoonpanokustannukset jopa kuudesosaan nykyisestä. Ennen investointia kattoelementtijärjestelmien tuotteet on valmistettu täysin manuaalisella kokoonpanolinjalla, jossa materiaalivirtojen optimoiminen ei ole ollut mahdollista.
Seinäelementtien kokoonpanolinja on noin 300-metrinen, U:n muotoinen kolossi, jolla on peräti 17 eri työvaihetta, jotka on jaettu viiteen segmenttiin. Jokaisessa segmentissä työskentelee oma työporukkansa, jolla on oma tiiminvetäjänsä. Aluksi linjalta valmistuu elementti 20 minuutin välein, mutta linja on suunniteltu myös 15 minuutin tahtikaikaan. 20 minuutin tahtiajalla kokoonpanokustannukset laskevat jopa kolmasosaan nykyisestä. Uusi linjasto kykenee myös sylkemään ulos aiempaa suurempia elementtejä (4,5 m x 13 m), mikä mahdollistaa aiempaa tehokkaamman elementoinnin ja elementtien käytön entistä suuremmissa kohteissa.
Osavalmistuslinjalla valmistetaan kaikki Pyhännän tehtaalla tarvittavat puuosat ulkoverhousosia lukuunottamatta. Linjalla on automaattinen raaka-aineiden syöttö kahdelle eri koneistuskeskukselle, joissa tehdään tarvittavat koneistukset ja merkinnät elementtien osille. Lopuksi kaksi käsivarsirobottia lajittelee valmiit osat oikeaan järjestykseen logistiikkavaunuihin. Optimointiohjelmiston ja optimaalisen raaka-ainemitoituksen ansiosta linjalla päästään lähes nollahukkaan. Kustannustehokkuutta lisää myös se, että yksi operaattori kykenee ohjaamaan koko linjastoa. Näin työkustannus jokaista osaa kohti laskee noin kuudesosaan nykyisestä. Myös hankinnoista on saatavissa lisähyötyä, kun varastossa ei ole tarvetta laajalle valikoimalle eri mittaista tavaraa, vaan linjastolla voidaan siirtyä pääosin yhteen mittaan dimensiota kohden.
Kokonaisuudessaan Pekkarinen arvioi, että saatavasta kustannushyödystä puolet syntyy automaatiosta ja puolet optimaalisemmasta raaka-aineiden käytöstä.
Tulevaisuus Pyhännän investoinnin jälkeen
Strategiassaan LapWall tavoittelee liikevaihtonsa yli tuplaamista vuosien 2025-2030 aikana. Samalla kannattavuutta pyritään nostamaan 15-20 EBITA%:n haarukkaan. Näissä tavoitteissa onnistuminen tarkoittaisi siis vuoden 2024 EBITA:n kolminkertaistamista.
Pyhännän tehdaslaajennus johtaisi nykyiselläkin volyymilla korkeampaan tulokseen, mutta liikevaihtoa ei voida pelkällä investoinnilla luoda. Nähdäkseni LapWallin kasvava liikevaihto nojaakin kahteen asiaan: rakentamisen elpymiseen ja puuelementtirakentamisen osuuden kasvuun koko rakennusmarkkinasta.
Passiivisesti yhtiön johdossa ei ole jääty odottamaan puuelementtirakentamisen läpilyöntiä. Pekkarisen mukaan yksi keskeisistä menestystekijöistä on aktiivinen vaikuttaminen keskeisiin päätöksentekijäryhmiin kuten arkkitehteihin, rakennusyhtiöihin ja rakentamisen konsultteihin.
Mielestäni LapWallin tuotteiden puolesta puhuukin se, ettei yhtiö nojaa mihinkään tiettyyn yksittäiseen yhteistyökumppaniin. Referenssikohteita selaamalla vastaan tulee runsaasti tuttuja nimiä, joista alla on esimerkkeinä pörssiyhtiöt Tekova ja Toivo Group.
Toimitusjohtaja sijoittajien tentissä
Lopuksi ääneen pääsevät yksityissijoittajat. Keräsin X:stä ja Inderesin foorumilta kuusi kysymystä toimitusjohtaja Jarmo Pekkariselle. Kursiivilla kirjoitetut vastaukset ovat hänen kynästään.
1.) Onko mahdollista, että nykyinen rakentamisen alhaisempi taso jää korko- ja tukiympäristön muutoksen vuoksi pysyväksi ilmiöksi? Miten yhtiö asemoisi itsensä, jos rakentaminen ei tästä nykytasosta enää olleenkaan elpyisi aiemmalle normaalina koetulle tasolle?
Rakentamisessa pohja on jo saavutettu, enkä usko, että nykyinen matala taso jää pysyväksi ilmiöksi. LapWall on osoittanut myös tämänhetkisessä kysyntätilanteessa, että sen tuote- ja ratkaisuportfoliolle on kysyntää.
On lisäksi huomioitava, että tehdasvalmistettujen osien käyttö rakentamisessa tulee kasvamaan, vaikka kokonaismarkkina ei kasvaisikaan. LapWall panostaa voimakkaasti tuote- ja toiminnan kehitykseen. Tehdyt ja käynnissä olevat investoinnit vahvistavat edelleen tuotteidemme kilpailukykyä.
Keskeisiä ajureita tässä ovat vallitsevat megatrendit, kuten työvoiman saatavuus, kosteudenhallinta ja kiristyvät ympäristövaatimukset.
2.) Yhtiöllä ei ole pääoman tuottotavoitettava – miksi? Millaisiin pääoman tuottoihin uskotte pääsevänne, kun uusi Pyhännän tehdas on täydessä kapasiteetissa?
Meillä on pääoman tuottotavoite, mutta emme ole sitä erikseen julkistaneet. Voimme kuitenkin todeta, että kun uusi Pyhännän tehdas on täydessä kapasiteetissa, sen tuottama kassavirta mahdollistaa erittäin korkean pääoman tuoton.
Jos asiaa tarkastellaan nettoinvestoinnin takaisinmaksuajalla, arvioimme sen olevan selvästi alle kaksi vuotta tehdaskapasiteetin ollessa täydessä vauhdissa. Tämä kertoo sekä investoinnin kannattavuudesta että yhtiön kyvystä luoda merkittävää arvoa omistajille.
3.) Miksi yhtiön tavoittelema osingonjakosuhde on niin korkea (50–75 %) – eikö yhtiö usko löytävänsä hyviä investointikohteita osakkeenomistajien rahoille?
LapWall on viime vuosina investoinut erittäin voimakkaasti, ja tästä huolimatta yhtiön tase on säilynyt vahvana ja mahdollistanut hyvän osingonmaksun omistajille. Tämä kertoo, että yhtiö pystyy sekä kasvattamaan liiketoimintaansa että palkitsemaan omistajiaan.
Uskomme edelleen löytävämme hyviä ja kannattavia investointikohteita, mutta pidämme tärkeänä, että osingot ovat monille omistajillemme keskeinen osa sijoituksen tuottoa.
Meillä on aina mahdollisuus tarkastella osingonjakosuhdetta uudelleen markkinatilanteen ja investointitarpeiden mukaan. Näin varmistamme, että pystymme yhdistämään kasvun, kannattavuuden ja omistajien palkitsemisen parhaalla mahdollisella tavalla.
4.) Kuinka suurena liiketoiminnan vallihautana näette sen, että kattoelementtinne täyttävät datakeskusprojektin asettamat vaatimukset? Toisin sanottuna, kuinka hankala kilpailijoiden on hankkia vastaavat hyväksynnät omille elementeilleen?
LapWall on erittäin vahvassa asemassa datakeskusprojekteissa, sillä tuotteillamme on Suomessa myönnetyt testitulokset ja hyväksynnät – mm. palokokeet, liitostestaukset ja kosteudenhallintaan liittyvät testit sekä rakennevalidoinnit. Tämä tekee meistä ainoan kattoelementtivalmistajan Suomessa, joka pystyy tarjoamaan datakeskuskelpoisia ratkaisuja tässä mittakaavassa.
Monissa ulkomaisissa ja vakuutusyhtiöiden ohjaamissa datakeskusprojekteissa FM Approval -sertifikaatti (USA) toimii usein “default”-vaatimuksena. Vaikka emme ole sitä erikseen hakeneet, olemme käyneet läpi kaikki FM Approval -validointikriteerit. Saimme Suomesta hyväksyntää vastaavaa dokumentaatiota ja testituloksia, mikä vastaa kansainvälisellä tasolla vaadittuja vaatimuksia.
Näistä syistä kilpailijoiden on erittäin haastavaa saavuttaa samaa hyväksyntätasoa ilman laajoja testaus- ja validointiprosesseja. LapWall on siis selkeästi erottuva toimittaja kriittisissä infrarakentamisen segmentissä.
5.) Olettaen, että ensimmäinen datakeskusprojekti onnistuu, kuinka kilpailukykyisenä (hinta, läpimenoaika ym.) näette ratkaisunne verrattuna vaihtoehtoisiin rakennustapoihin/rakenneratkaisuihin datakeskuksissa?
LapWallin kokonaiskilpailukyky datakeskusprojekteissa on erittäin vahva. Rakentamisen kustannukset muodostavat vain pienen osan datakeskuksen kokonaisinvestoinnista, jolloin ratkaiseva merkitys on rakentamisen läpimenoajalla, laadulla ja riskienhallinnalla.
LapWallin kattoelementtiratkaisut lyhentävät rakentamisen läpimenoaikaa kuukausilla verrattuna perinteisiin työmaalla tehtäviin rakenteisiin. Tämä on datakeskushankkeissa kriittistä, sillä käyttöönoton viivästyminen merkitsee asiakkaille merkittävää liiketoiminnallista tappiota.
Samalla tuotteemme ja ratkaisuportfoliomme tarjoavat selkeitä etuja työmaaolosuhteisiin verrattuna: elementit valmistetaan tehtaalla hallituissa olosuhteissa, mikä parantaa laatua ja kosteudenhallintaa sekä vähentää riskejä.
Tämä ensimmäinen kauppa on strateginen päänavaus. Uskomme, että onnistuneen toteutuksen myötä LapWall nousee aidoksi ja houkuttelevaksi vaihtoehdoksi kaikissa tulevissa datakeskushankkeissa.
6.) Jos Kajaanin datakeskusprojekti onnistuu, avaako se referenssinä ovet myös muihin datakeskushankkeisiin vai tarvitaanko elementeille vielä erillisiä hyväksyntöjä/testauksia toisenlaisessa datakeskuskohteessa, jossa on eri loppuasiakas/rahoittaja/pääurakoitsija?
Kajaanin datakeskusprojekti on meille strategisesti erittäin tärkeä referenssi. Onnistunut toteutus lisää merkittävästi uskottavuuttamme ja madaltaa kynnystä päästä mukaan uusiin hankkeisiin – erityisesti, kun voimme osoittaa käytännössä toimivan ja hyväksytyn ratkaisun näin vaativassa kohteessa.
On kuitenkin hyvä huomioida, että eri loppuasiakkaat, rahoittajat ja pääurakoitsijat voivat asettaa hankkeissa omia erityisvaatimuksia. Erityisesti kansainvälisissä projekteissa viitataan usein FM Approval -hyväksyntään. On kuitenkin yleistä, että tämä voidaan osoittaa myös muulla tavoin – eli todentamalla vastaavat tulokset jo tehdyillä kokeilla ja testauksilla. Tämä on juuri se lähestymistapa, jonka kautta olemme jo kyenneet toimittamaan hyväksyttävää dokumentaatiota.
LapWallin vahvuus on siinä, että olemme käyneet läpi laajan testaus- ja validointiprosessin, joka kattaa olennaiset osa-alueet: palokokeet, liitostestaukset, kosteudenhallinnan ja rakenteiden toimivuuden. Näin ollen pystymme nopeasti osoittamaan vaatimusten täyttymisen myös uusissa projekteissa ilman, että jokainen hanke tarkoittaisi prosessin aloittamista alusta.
Yhteenvetona: Kajaanin hanke antaa meille merkittävän kilpailuedun referenssinä, ja koska pystymme osoittamaan FM Approval -tasoiset tulokset jo tehdyillä testauksilla, olemme hyvin asemoituneita toimittamaan ratkaisuja myös tuleviin datakeskushankkeisiin.
Artikkeli on tehty kaupallisessa yhteistyössä LapWall Oyj:n kanssa. Artikkeli ei sisällä sijoitussuosituksia. Artikkelin kirjoittaja omistaa LapWall Oyj:n osakkeita.
